Olantsapiini – tilaa verkkoapteekista KotiLääke.fi

Olantsapiini on epätyypillinen antipsykoottinen lääke. Se vaikuttaa aivojesi dopaminergiseen ja serotoniinergiseen signaalivaihtoon estämällä D2- ja 5-HT2A-reseptoreita, ja sen pääasiallinen käyttötarkoitus on skitsofrenian oireiden hoito ja bipolaarisen mielialahäiriön oireiden hallinta.

1. Mitä Olantsapiini on

Olantsapiini on tablettilääke, jota käytät suun kautta. Se kuuluu epätyypillisten antipsykoottien ryhmään ja sen vaikutus perustuu aivojesi välittäjäaineiden toiminnan säätelyyn.

Lääkkeen käyttö eri tilanteissa pohjautuu siihen, miten oireesi ilmenevät. Se voi lievittää harhaluuloja ja hallusinaatioita sekä auttaa tasaamaan mielialaa tason, joka vähentää muuttuvan mielialan aiheuttamaa kuormitusta.

Lääkkeellä on erilaisia muotoja ja vahvuuksia, esimerkiksi tavallisia tabletteja sekä mahdollisesti suun kautta hajoavia tabletteja. Tämän vuoksi annostus ja käyttötapa määritellään sinulle yksilöllisesti lääkärin arvioiden mukaan. Noudata aina omaa hoitosuunnitelmaasi sekä apteekin ja lääkärin antamia ohjeita.

2. Mihin sitä käytetään

Skitsofrenian hoidossa Olantsapiini auttaa vähentämään psykoottisia oireita, kuten harhaluuloja ja hallusinaatioita, sekä parantaa ajattelun selkeyttä ja toimintakykyä.

Bipolaarisessa mielialahäiriössä sitä voidaan käyttää maniajaksojen sekä joidenkin mielialanvaihtelujen vakauttamiseen. Hoito tähtää siihen, että mielialasi pysyisi vakaampana ja päivittäiset toiminnot helpottuvat.

Joissain tapauksissa lääkäri voi yhdistää Olantsapiinia muiden mielialaa tasapainottavien tai psykoosilääkkeiden kanssa. Hoito räätälöidään sinulle siten, että saat mahdollisimman hyvän vastineen sekä pienimmät mahdolliset rasitteet sivuvaikutuksista. Koko hoitoprosessin aikana sinua seurataan.

3. Vaarat ja varotoimet (kontraindikaatiot ja varotoimet)

Kontraindikaatiot: älä käytä Olantsapiinia, jos sinulla on todettu yliherkkyys olantsapiinille tai sen apuaineille. Älä aloita hoitoa, jos sinulla on vakava keskushermoston depressio tai koomaoire, tai jos sinulla on äskettäin ollut maksavaikeuksia. Kerro aina lääkärille, jos sinulla on aiemmin ollut kosketusreaktioita lääkkeisiin tai allergioita.

Varoitukset ja varotoimet: Olantsapiini voi aiheuttaa painon nousua, muutoksia veren sokerissa ja kolesteroliarvoissa sekä uneliaisuutta. Näitä riskejä seurataan säännöllisesti. Älä aja tai käytä koneita, jos sinulla on voimakasta väsymystä tai huimausta lääkkeen aloittamisen aikana.

Keskushermosto ja mieliala: uneliaisuus, väsymys ja kohtalainen sedaatio voivat aluksi olla voimakkaampia. Suurenna turvallista liikkumista ja vältä alkoholia hoidon aikana, sillä se voi lisätä näitä vaikutuksia. Kerro heti lääkärille, jos sinulla alkaa esiintyä erityisen voimakasta levottomuutta, hallusinaatioita tai ajatusten nopeutta, sillä hoitoa voidaan tarkistaa.

Adequateit varotoimet: vanhukset, joilla on dementiaan liittyvä psykoosi, voivat saada hoitoon liittyviä lisäriskin. Raskauden aikana lääkkeen käyttö on harkittava tarkkaan, ja siitä päätetään vain, jos hoidon hyödyt ovat suuremmat kuin mahdolliset riskit sikiölle. Imetystä on syytä välttää, ellei lääkäri toisin ohjeista. Mikäli sinulla on diabetes tai riskitekijöitä sen kehittymiselle, kerro tästä lääkäriisi, sillä hoitoon voi liittyä verensokerin muutoksia, jotka vaativat seurannan.

4. Haittavaikutukset ja niiden yleisyys

Haittavaikutukset voivat vaihdella yksilöllisesti. Yleisimpiä oireita ovat seuraavat, ja niistä osa voi alkaa pian aloittamisen jälkeen.

Erittäin yleisiä (yläkäytässä yli 1/10): uneliaisuus tai väsymys, painon nousu ja lisääntynyt ruokahalu sekä suun kuivuminen. Huimaus voi ilmetä noustessa nopeasti istunnasta.

Yleisiä (1/100–1/10): unihäiriöt, pahoinvointi, päänsärky, ummetus sekä lievä tremor tai lihasjäykkyys. Joillakin voi esiintyä rauhattomuutta tai levottomuutta, joka tekee paikallaan oleilusta vaikeaa.

Melko harvinaisia (1/1000–1/100): akatisia (tarve liikkua jatkuvasti), ortostaatinen hypotensio (verenpaineen lasku seisomaan noustessa), näkö- tai puheongelmat sekä vasteiden hidastuminen. Kuinka vastaanotat nämä vaikutukset voi vaihdella.

Harvinaisia (1/10000–1/1000): neuroleptinen malignantin oireyhtymä (harvinainen mutta vakava tila, jossa kuume, lihasjäykkyys ja tajunnan muutokset voivat ilmetä), verenkuvaan liittyvät muutokset sekä ihoallergiat tai ihottumat.

Hyvin harvinaisia (<1/10000): maksavaikeudet, vakavat rytmihäiriöt, kouristukset ja vakavammat allergiset reaktiot. Jos huomaat nopeaa hengitystä, keltaisuutta, kipua kyseisellä alueella tai äkillisiä sydämen rytmin muutoksia, hakeudu välittömästi hoitoon.

5. Vuorovaikutukset ja yhteisvaikutukset muiden aineiden kanssa

Kerro aina lääkärillesi kaikista muista lääke- ja Luontaistuotevalmisteista, joita käytät. Tämä koskee reseptilääkkeitä, käsikauppatuotteita sekä vitamiineja, yrttivalmisteita ja ravintolisiä. Erityisesti kerro, jos käytät muita rauhoittavia tai unilääkkeitä, mielialalääkkeitä tai masennuslääkkeitä.

Vauriot olantsapiinin pitoisuuksiin: jotkut lääkkeet voivat muuttaa olantsapiinin määrää kehossasi. Esimerkiksi CYP1A2 -entsyymin estäjät, kuten fluvoxamiini, voivat nostaa olantsapiinin pitoisuutta ja lisätä haittavaikutusten riskiä. Toisaalta CYP1A2 -entsyymin indusoijat ja tupakointi voivat alentaa pitoisuutta. Kysy aina, miten nykyinen tupakointisi tai uudet lääkkeet vaikuttavat hoitoosi.

Keskushermostoon vaikuttavat yhteisvaikutukset: alkoholi ja muut sedatiiviset lääkkeet voivat voimistaa väsymystä ja tehdä ajamisesta tai koneiden käytöstä turvallisempaa haastavaa hoidon aikana.

Sydän- ja verenpainejärjestelmän yhteisvaikutukset: jotkut yhdistelmät voivat lisätä verenpaineen laskun riskiä tai aiheuttaa rytmihäiriöitä, erityisesti jos käytät verenpainelääkkeitä tai muita sydänlääkkeitä. Seuraa mahdollisia oireita, kuten huimausta, heikotusta tai sydämen lyöntien epäsäännöllisyyksiä.

Keskustele hoitavan lääkärin kanssa ennen kuin aloitat tai lopetat mitään toista lääkettä. Hän voi arvioida turvallisen yhdistelmän sinulle ja tarvittaessa säätää annostusta tai valita vaihtoehtoja. Tämä pätee erityisesti raskauden, imetyksen ja vanhustenhoidon yhteydessä, jotta hoito olisi sekä turvallista että tehokasta.